Rikoksia rikostutkinnassa

Kuinka lapsen hiljainen kysymys muuttui naisen käskeväksi huudoksi...

Hätäpuhelutallenteen peukalointi

Ulvilan murhan alkuperäisellä hätäpuhelutallenteella kohdassa 2.03 kuultiin puhelimessa olleen yhdeksänvuotiaan Amandan esittämä hiljainen kysymys "ketä siellä on". Tämän ovat vahvistaneet tallennetta tammikuussa vuonna 2008 tutkinut Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion yliassistentti Mika Sihvonen ja hänen kanssaan tallennetta yhdessä läpi käynyt rikoskomisario Vesa Aaltonen.

Viralliseen esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineistoon kuuluvalla hätäpuhelutallenteella tätä Amandan kysymystä ei kuulla, vaan sen tilalle on ilmestynyt Auerin sanomaksi esitetty huudahdus "kuole". Tätä huudahdusta ei ollut kukaan kuullut ennen kuin rikosylikonstaapeli Tapio Santaoja elokuussa 2009 kehotti KRP:n rikosteknisen laboratorion äänitutkija Tuija Niemeä tutkimaan kyseistä kohtaa. Santaojan mukaan siinä kuului Auerin sanomana "kuole helvetti".

Mitä hätäpuhelutallenteelle tapahtui? Minne katosi lapsen kysymys ja mistä sen tilalle tuli naisen julma huudahdus? Vastaus on karmiva, mutta yksinkertainen. Poliisi muokkasi tallennetta. Mitään muuta selitystä asialle ei ole kukaan pystynyt tarjoamaan.

Tekaistut tallenteet

Murhaoikeudenkäyntien aikana kävi ilmi, että hätäpuhelusta oli olemassa kaksi toisistaan poikkeavaa versiota, joiden kummankin väitettiin olevan alkuperäisen kopioita. FBI:lle oli lähetetty tutkittavaksi versioista huonolaatuisempi. Asia oli kiusallinen. Poliisi teki tästä syystä lisätutkintaa ja dokumenttien mukaan palautti hätäkeskuksen varmuusnauhalta alkuperäisen puhelun kaksi kertaa vuonna 2012 ja pyysi äänitutkija Niemeä vertailemaan palautettuja tallenteita hätäkeskuksesta vuonna 2006 saatuihin. Ja kas kummaa, palautetut tallenteet olivat keskenään erilaiset, mutta tismalleen samalla tavalla kuin aiemmat. Vaikka eroavaisuuksien epäiltiin johtuvan palautuksessa tehdyistä toimenpiteistä, asiaa ei selvitetty palautukset tehneiltä, vaan asiaa kyseltiin järjestelmän maahantuojalta. Miksi? No, asiaa ei voitu kysyä palautukset tehneiltä, koska mitään palautuksia ei ollut tehty. Näin kertoivat hätäkeskuslaitoksen lakimies Miia Tukia ja johtaja Taito Vainio sekä poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen.

Tutkintapyyntö 1225/R/397/25

Eräs lukija on tehnyt kirjassa esitettyjen tietojen pohjalta tutkintapyynnön edellä mainituista poliisin tekemiksi epäillyistä rikoksista. Tutkintapyyntö odottelee esiselvitykseen pääsyä valtakunnansyyttäjänvirastossa poliisirikosyksikön päällikön valtionsyyttäjä Tapio Mäkisen pöydällä. Itse en usko poliisin laillisuusvalvonnan toimivuuteen, mutta ainahan voi tapahtua ihmeitä.

PÄIVITYS

Rikokset ovat vanhentuneet – ainakin melkein

Valtionsyyttäjä Tapio Mäkinen päätti, ettei Ulvilan murhan hätäpuhelutallenteen väärentämistä koskevia rikoksia tutkita, koska syyteoikeus asiassa on vanhentunut.

Hätäpuhelutallenne väärennettiin jossakin vaiheessa ennen esitutkinnan päättymistä, joten rikoksesta on kulunut aikaa jo yli 15 vuotta. Poliisi yritti peitellä rikosta uusilla väärennöksillä alkuvuonna 2012 tekaisemalla uusia tallenteita, joiden väitettiin olevan hätäkeskuksen varmuusnauhalta palautettuja alkuperäisen tallenteen kopioita, mitä ne eivät olleet. Tästäkin rikoksesta on kulunut aikaa jo yli 13 vuotta. Näitä väärennettyjä todisteita käytettiin Ulvilan murhan oikeudenkäynnissä aivan sen loppumetreille asti. Oikeudenkäynti päättyi virallisesti joulukuussa 2015, kun korkein oikeus hylkäsi syyttäjien valituslupahakemuksen. Väärennettyjen todisteiden käyttämisestä oikeudenkäynnissä on piakkoin kulunut jo 10 vuotta ja syyteoikeus siltäkin osin vanhenee pian.

Rikokset eivät kuitenkaan ole lopullisesti vanhentuneita. Murha on yhä ratkaisematta, eikä sen syyteoikeus vanhene. Hätäpuhelutallenne on murhajutun todiste ja keskusrikospoliisi tutkii parhaillaan mahdollisuuksia hyödyntää tätä väärennettyä tallennetta tutkinnassaan. Jos murhasta joskus vielä nostetaan syyte ja tallennetta käytetään todisteena, voi poliisi/syyttäjä silloin syyllistyä rikokseen.

Tapaus tuntuu erikoiselta, mutta se ei ole ainoa laatuaan. Tallenteita on poliisissa väärennetty aiemminkin tutkintakäyttöön ja oikeuteen todistusaineistoksi paremmin sopiviksi. Näin tehtiin myös Keijo Smolanderin tapauksessa, kun rikosteknisen laboratorion virkailija "viilasi äänitteet oikeussalikuntoon". Smolanderin tapauksesta ovat kirjoittaneet kattavan jutun toimittajat Matts Dumell ja Juhani Tamminen Alibiin 1/2013.